Onneksi paikoin löytyy kevyen liikenteen väyliä jopa maanteiden vierestä, jolloin voi taittaa pitkiäkin matkoja pyörällä turvallisesti ilman, että pitäisi turvautua paikoin todella kapeilla pientareilla ajamiseen. Maanteiden vierustojen kevyen liikenteen väylillä on yleensä vain harvoin jalankulkijoita, joten pyöräily on todella vapauttavaa, kun ei tarvitse varoa niin paljoa hitaampia kulkijoita.
Kaupunkeihinkin rakennetaan enemmän pyöräteitä. Etenkin Helsingissä on ollut hienoa kehitystä, on tullut Baana-niminen väylä, jolla voi ajaa kaupungin halki. Pyörätiet ovat osa Helsingin kaupungin tarjoamia palveluita ja sieltä voi selvittää pääkaupunkiseudun pyörätieverkoston kattavuuden. Samaan tapaan kuin voi tutustua Helsingin metro- tai lähijunaverkoston karttaan, on Helsinkiin suunnitteilla samantapainen kartta, jo
ssa näkyy pitkittäisiä ja poikittaisia pyöräilyväyliä. Niitä pitkin pääsee lähiöistä kohti Helsingin keskustaa, mutta suunnitteilla on myös kehäreittejä samaan tapaan, kuin autoille on Kehä 1 ja Kehä kolmonen. Toivon mukaan tulevaisuudessa kaikki voivat ajaa kotoaan Helsingin keskustaan mahdollisimman vähällä ajamisilla muilla kuin juuri pyöräilyyn tarkoitetuilla väylillä.
Pyöräteiden kehittämisellä ja autolla ajon kaistojen vähentämisellä voi olla sekin vaikutus, että alueen asuntojen hinnat nousisivat. Kaikkihan haluavat asua alueella, jolla ei ole melua. Toki jotkut voivat kokea haittana sen, että omalla asuinalueella on rajoitettu autoilua. Mutta päättäjien kannattaisi ottaa huomioon tuokin seikka, että paitsi että autoliikenteen vähentäminen lisää turvallisuutta ja muuta viihtyvyyttä, niin se saattaa tehdä asuinalueesta entistä suositumman.