Pyöräilyyn pääsääntöisesti kaikilla on perustaidot, koska yleensä kaikki lapset opetetaan pyöräilemään, se on eräänlainen etappi matkalla kouluikään ja nuoruuteen. Toisille lapsille pyöräily onnistuu nopeammin kuin toisille. Osa lapsista arastelee etenkin apupyörien poistamisen vaihetta, toiset taas saattavat olla rämäpäisempiä, eivätkä osaa pelätä kaatuvansa. Niin ne kaksi toistensa perään asetettua ohutta kumista pyörää kannattelevat ihmistä, kun pyörä on liikkeessä. Sillä, miten aikaisin lapsi oppii ajamaan pyörällä, tuskin on vaikutusta pyöräilyinnokkuuteen aikuisena.
Sillä taas voi olla vaikutusta, harrastaako perhe yhdessä pyöräilyä. Jos se osa perheen arkea, tottuu lapsikin taittamaan matkoja pyörällä ja silloin ehkäpä työmatkapyöräily aikuisenakin tapahtuu itsestään selvemmin.
Syitä pyöräillä on monia. Yksi niistä on kuntoilu. Kun matkat taittaa pyörällä, tulee samalla hoidettua paikasta toiseen siirtyminen ja liikunta. Viimeisimpien tutkimusten mukaan pyöräily jarruttaa ikääntymistä Helsingin Sanomien artikkelin mukaan. Pyöräily on aerobista liikuntaa ja sitä tulisi kaikkien harrastaa ainakin puoli tuntia päivässä. Tämä täyttyisi kätevästi työmatkapyöräillen.
Pyöräily on melko tasa-arvoinen harrastus, koska sen varusteet eivät välttämättä maksa paljon. Usein ihmisillä on polkupyörä, vaikka eivät sillä liikkumista mieltäisikään harrastuksekseen. Kypärä pitäisi löytyä kaikilta, vaikka kypärän käyttäminen ei lain mukaan olekaan pakollista.
Voi olla hyvä idea aloittaa pyöräily harrastuksena sillä pyörällä, jonka jo valmiiksi omistaa. Toisaalta jos kyseessä on vanha, jäykkä ja ruostunut pyörä, voi sillä tehty vaivalloinen liikkuminen viedä maun
pyöräilystä. Siinä kannattaa ottaa järki käteen eikä lannistua, jos pyöräily tuntuu vaivalloiselta vanhalla pyörällä. Uudella, juuri itse istuvalla pyörällä harrastus voi luistaa paljon mukavammin. Siksi ei muuta kuin pyöräliikkeeseen, mikäli entinen pyörä uhkaa viedä ilon pyöräilystä. Pyöräily on aivan liian terveellinen ja hieno harrastus, jotta sen jättäisi tekemättä huonojen välineiden takia.
Monet valitsevat polkupyöräilyn ekologisista syistä. Silloin pyörä toimii vaihtoehtona bensa kuluttavalle ja saastuttavalle henkilöautolle. Sitä ei kannata ajatella, että kuluttaahan pyöräily energiaa ihmisen ruoan muodossa, useimmille meistä tekisi hyvää kuluttaa syömäänsä energiaa hiukan enemmän. Tutkimukset ovat kiistattomia ja esimerkiksi THL julkaisee tietoa pyöräilyn terveellisistä ja ekologisista vaikutuksista. Valitsemalla pyörän auton sijaan säästää ilmastoa ja luonnonvaroja.
Pyörällä ei jumitu liikenneruuhkiin. Moni pyöräilijä ihmetteleekin, miten ennen on sietänyt istumista seisovassa liikenteessä. Puhumattakaan parkkeerauksesta. Pyörän parkkeeraus on ilmaista eikä se vie tilaa. Aina löytyy paikka pyörälle läheltä sitä rakennusta, minne haluaa mennä.
Myös busseissa ja raitiovaunuissa joutuu odottamaan liikennevaloissa. Joskus niiden kyydistä voi kateellisena katsoa ohittavia pyöriä, jotka pääsevät paljon notkeammin liikkeelle, vaikka pyörälläkin joutuu pysähtymään liikennevaloissa. Ruuhkiin ei kuitenkaan joudu.
Busseissa matkustamisen ympäristökuormituksetkin voi mitata. Vaikka bussi on aina ekologisempi vaihtoehto kuin autoilu, niin pyöräily päihittää julkisen liikenteenkin. Valitsemalla pyörän bussin sijaan saattaa vapauttaa istumapaikan bussissa toiselle, eikä siltikään tarvitse ajaa omalla autolla.